Kielipuoli

Lundissa Iida kaipaa suomalaista seuraa lapsilleen. Skövdessä perheille pidetään kaksikielistä lauantai-ohjelmaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Kielenhuoltajat kertovat muun muassa mitä tarkoittaa "tuli susi". - Viikon uudissana on "kotihäpeä". - Kansallislaulu-kilpailu jatkuu. - Viikon kolumnisti on Kristian Borg. - Ohjelman juontaa Anna-Lotta Hirvonen Nyström, Malmöstä.

Pelien ja filmien koukuttamat saattaisivat tarttua hyvään selkokieliseen tarinaan, uskoo Muumi-tarinoita selkokielelle mukauttanut Jolin Slotte. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Tutkija ja runoilija Tuija Nieminen Kristofersson antaa neuvoja kirjoittamiseen, hän kirjoittaa niin runoja kuin tieteellistä tekstiäkin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Runon teksti pulppuaa omasta luovuudesta, faktatekstin täytyy kestää toisten tutkijoiden syyni, erittelee Tuija Nieminen Kristofersson kirjoittamisiaan. - Tutkija ja kirjallisuuskriitikko Fredrik Hertzberg on kirjoittanut tiiliskiven omaperäisestä suomenruotsalaisesta runoilijasta Gunnar Björlingistä, jonka runoja ei ole vielä tulkittu loppuun.    - Viikon kolumnisti Henriikka Leppäniemi on tuottanut kaunokirjallisia kirjoja, mutta tällä hetkellä hänelle ei oikein maistu sen paremmin kirjoittaminen kuin lukeminenkaan. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson pureutuvat opiskelu- ja hevosurheilusanoihin Juontajana Merja Laitinenkielipuoli@sverigsradio.se

Heli Tissari on kahden muun kielentutkijan kanssa tutkinut vihan käsitettä. Kuuma kesä toi sanastoon paahtopaisteen ja pullamössö liitetään sukupolviin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kielipuolen aiheita: - Viha on suomalaisille tärkeä tunne, kertoo tutkija Heli Tissari. Nettikeskustelussa vihaa harvoin tunnetaan itse, vain muut ovat vihaisia. - Kielenhuoltaja Tarja Larsson luettelee kuuman, kuivan kesän synnyttämiä hellesanoja. - Pentti Salmenranta ottaa pakinassaan selvää siitä, mikä onkaan oikein se pullamössösukupolvi, josta puhutaan. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kuulijoiden kysymyksiin muun muassa sanoista hirveä ja julma. - Uusi kansallislaulu arvattavana, viime viikkoinen on selvillä. Juontajana Merja Laitinenkielipuoli@sverigesradio.se

Sopraano Noora Karhuluoma joutuu harjoittelemaan monien kielten oikeinlausumista ammatissaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. -  Oopperalaulajan on kuulostettava uskottavalta niillä kiellä, joilla laulaa ja sisäistettävä kielten pienetkin sävyt, kertoo sopraano Noora Karhuluoma. - Taiteilija Sandra Wasara Hammare tuntee samankaltaista ulkopuolisuutta kuin ihmisten kieltä taitamaton Frankensteinin hirviö, koska ei osaa vanhempiensa kieliä. Sandra Wasara Hammaren Frankensteinin hirviöön liittyviä töitä on parhaillaan esillä taidenäyttelyssä Uumajassa.    -  Miksi monesti sanotaan että tehdään jotain itse eikä yksin, kyselee Annika Lantto kolumnissaan. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson tarttuvat muun muassa sanontaan kieli keskellä suuta. - Juontajana Merja Laitinen.

Purjelentäjä Riikka Vilkunalla on hyötyä kielitaidoistaan kun harrastus vie maailmalle. Kristian Borg kuuluu ensimmäistä kertaa pakinoitsijana Kielipuolessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Kielenhuoltajat vastaavat muun muassa miksi viisaasta pöllöstä on tullut hölmö. - Kuuma kesä tuotti uusia hellesanoja. - Suomea voi opiskella kolmessa yliopistossa Ruotsissa. - Suomenkielistä opetusmateriaalia kaivataan. - Minkä maan kansallislaulu kuullaan tänään? - Antologiaa kotipaikasta tehdään Etelä-Ruotsissa. Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström, anna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

Andreas Nordmanin mielestä suomi on helppoa, paitsi sijamuodot ja päätteet. Maaherra Anneli Hulthén myös osaa suomen kieltä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kielipuolen aiheita: - Skånen maaherra Anneli Hulthénilla on suomen kielen oppimisessa kotikenttäetu, sillä hänen äitinsä tuli sotalapsena Suomesta Ruotsiin. Vaikkei hän puhunutkaan lapsilleen suomea, käytiin Suomessa tapaamassa suomenkielistä sukua. - Andreas Nordmanin kiinnostus suomen kieleen heräsi jo 17-vuotiaana ja elää vieläkin liki 20 vuotta myöhemmin. Tv ja Suomi-seura ovat hyvänä apuna kiinnostuksen ylläpitämisessä. Jos sijamuotoja ja päätteitä ei olisi, kielen oppimisessa ei olisi esteteitä, Andreas ajattelee. - Mistä kielestä tulee sana töpseli/stöpsel? Kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä vastaavat. - Hellekesä synnytti useita uusia hellesanoja! - Kolumnistina Maziar Farzin, juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Ensimmäinen kveeninkielinen lastentarha on avattu Pohjois-Norjassa, Kristian Niemi opetteli hindiä ja Riitta Taipale kirjoitti kirjan metsäsuomalaisten kielestä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Kveeninkielisiä kielipesiä on Norjan Ruijassa ollut, mutta parin kokeilun jälkeen nyt on avattu myös kveeninkielinen lastentarha. - Kristian Niemellä oli hyötyä suomen kielen taidosta hindiä opetellessa. - Riitta Taipale tuo kirjassaan Elonkerta ennen esiin metsäsuomalaisten kieltä. - Henriikka Leppäniemi pakinoi menneen kesän säistä. - Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Bosnialaispoika Emirille sijaiskodin tarjonneen Hakalan perheen isä Tommi aikoo opetella bosniaa. Birgitta Rantalo on päättänyt antaa lapsilleen meänkielen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Korpilompololainen Birgitta Rantalo tahtoo lastensa oppivan meänkieltä, samalla hän yrittää pitää oman meänkielen taitonsa kunnossa. - Hakalan perheessä Emir- pojalle halutaan antaa mahdollisuus omaan äidinkieleensä bosniaan, isä Tommi on päättänyt tukea Emirin kielikehitystä opettelemalla itse bosnian kieltä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muunmuassa näsäviisas- sanan alkuperää ja merkitystä. - Pentti Salmenranta funtsii kolumnissaan että jos esim sanonta tai päivänpolttava vitsi, vanhenee, se tuntuu heti paljon vanhemmalta kuin vaikka 50 vuotta sitten keksitty neronleimaus! - Juontajana Merja Laitinen. Kielipuolikielipuoli@sverigesradio.se

Tässä ohjelmassa saamme kesäisiä kirjavinkkejä, vaalisanastoa, vastauksia kuuntelijoiden kysymyksiin ja tuoreen pakinan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.   - Ei kesää ilman kirjoja - kääntäjä Camilla Frostell antaa parhaat kirjavinkkinsä. - Maltan kieli ei ole uhanalainen, mutta silti melko pieni ja hyvinkin kiinnostava. Sarjamme pienistä kielistä jatkuu. - Syksyllä Ruotsissa pidetään vaalit, sen vuoksi saamme vaalisanaston kielenhuoltajilta. - Pentti Salmenrannan pakina käsittelee liputtamista ja juhannusta. - Viikon uudissana on roskajuoksu. Kielipuolikielipuoli@sverigesradio.se

Esikoulu Skinnskattebergissä on viikottain yhteydessä helsinkiläiseen esikouluun. Malmössä Piia Tainio toimii kiertävänä äidinkielentukena kaupungin esikouluissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Viikon uudissana on kekeily. - Kielenhuoltajat vastaavat tuttuun tapaan kuuntelijoiden kysymyksiin. - Lingvisti Riitta-Liisa Valijärvi esittelee georgian kielen. - Annika Lantto pakinoi ja ylläpitää suomen kieltään. - Kilpaillaan!   Juontajana Malmössä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström.

Esko Bokma 13 ja hänen veljensä Otte 15, näkevät sekä hyviä että huonoja puolia ehdotuksessa lisätä kansallisten vähemmistökielten opetusta. Äiti Anne arvelee, että sitä voi olla hankala järjestää. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kielipuolen aiheita: - Ilona Karppinen ja Anna Lind muuttivat Suomesta Skåneen opiskelemaan ja ovat jo alkaneet tottua ruotsin kieleen. - Heli Blomberg listaa neljäntoista Ruotsin vuoden aikana oppimaansa myyssamisesta ja fiikkaamisesta lähtien. - Viikon uudissana on muovinpyynti. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kuuntelijoiden kielikysymyksiin. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto aloitti kielikurssin. Virtarannat-verkkosivusto kuvaa elämäntyötä kielitutkijana, Värmlannin suomalaismetsissä ja muualla. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto on aloittanut kielikurssin, jolla suomea taitamaton nuori voi vertaistensa joukossa opetella itäisen naapurimaan kieltä. - Helmi ja Pertti Virtaranta tekivät valtavan työn kielitutkimuksen alalla, murteista, karjalan kielestä ja myöskin metsäsuomalaisten puheenparresta Värmlannissa. Suomen kotimaisten kielten keskus, Kotus, on julkaissut verkkosivuston Virtarannat - yksissä tuumin pariskunnan laajasta tutkimustyöstä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa valkoakasian arvoitusta, josta Rauni Södertäljestä on kysynyt. - Viikon uudissana on jätepyörre. - Maziar Farzin sai muuttaa käsitystään pakolaisnuorista, kun alkoi työskennellä heidän kanssaan. - Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Musiikin avulla oppii helposti kieliä, ja sitä harrastetaan Norrtäljen suomenkielisessä muskarissa eli musiikkileikkikoulussa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Mitkä ovat valkoakaasian ja liljan toiset nimet?  - Henriikka Leppäniemen unelmakoti oli vähällä jäädä vain unelmaksi kommunikaation puutteen vuoksi pankin kanssa. - Suomea kannattaa puhua töissä, vaikka sitä ei osaa täydellisesti. Sitä mieltä on Virpi Sieppi, joka työskentelee vanhustentalossa. - Tarja Larsson ja Riina Heikkilä selittävät, mikä motacilla alba on suomeksi. - Uudissana tällä viikolla on merimuovi. - Haaparanta voi sittenkin saada kaksi- tai kolmikielisiä katukylttejä, jos siitä tehdään kansalaisaloite. Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyströmanna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

Robottiromanssi on yksi suomen kieleen ilmestyneistä uusista robotti-alkuisista sanoista. Kun suomalainen on epäluuloisen omistushaluinen, hän on mustasukkainen, britti on silloin keltasukkainen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Uudissanojen tuntija kielenhuoltaja Riitta Korhonen puhuu uusista sanoista suomen kielessä. - Oulun seudulla tehdään tutkimusta seudun piilevästä monikielisyydestä. Katri Nisula tapasi dosentti Niina Kunnaksen. - Lovisa Jakobsson kertoo Jan Jacobsonin haastattelussa opetelleensa suomen niin, että pystyy tekemään käännöstöitä suomesta ruotsiksi, vaikkei vielä teini-iässä osannut sanaakaan suomea. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kysymyksiin sanoista mustasukkaisuus, moi ja kehysriihi.  - Pentti Salmenranta pakinoi muun muassa Azerbadjanista.   Juontajana Merja Laitinenkielipuoli@sverigesradio.se

Elina Kangas on Kielineuvoston uusi meänkielen huoltaja. Hänet tapaat päivän ohjelmassa! Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. – Nivkh on jotain niin harvinaista kuin kieli ilman sukulaisia. – Kveenit ovat Pohjois-Norjan suomalaisjuurista väestöä. – Jumpata on uudissana, jonka Riitta Korhonen esittää. – Ampersandi on &-merkin hienompi nimi, siitä ja kurista kertovat kielenhuoltajat. – Annika Lanttosta tuli ummikko Euroopan matkallaan. Malmöstä juontajana: Anna-Lotta Hirvonen Nyströmanna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

Pohjoissaamessa ja meänkielessä on joitain samanlaisuuksia, niistä keskustelevat tänään Henrik Niva ja Karen-Ann Hurri. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kielipuolen muita aiheita: - Trelleborgissa suomen kielen oppilaiden määrä on tuplaantunut viime vuosina. - Funktionsvariation, "finska rycket" ja talentti ovat sanoja, joita kuuntelijat ovat lähettäneet selitettäviksi ohjelman kielenhuoltajille.  - Viikon uudissana on veivilista. - Heli Blomberg pakinoi lukemisen nautinnollisuudesta kolumnissaan.   Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström kielipuoli@sverigesradio.se

Miksi sanotaan koivun hiirenkorvia ruotsiksi, kysyy kuulija. Musöron sopii hyvin, vastaavat kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Mössöron sen sijaan on asia erikseen, se voi viedä ajatukset feministiseen mirripipoon, jossa on pienet korvannypykät, tähdentää Tarja Larsson. Suomenruotsalaisten voi kyllä kuulla sitä joskus käyttävän, hän sanoo. - Viikon uudissana on diginomadi ja siihen liittyvät avokonttori, joustava työtila ja monitilatoimisto. - Maziar Farzinin pakinassa on tarjolla vaaliläskiä. Maziar ihmettelee sitä, että vaikka työstä ja työttömyydestä vaalikeskusteluissa puhutaankin niin miksei siitä epäkohdasta, että joillakin on hurjasti liikaa työtä ja toisilla ei ollenkaan. - Leila Mattfolk ja Björn Lundkvist ovat nimistöhuoltajia Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksella. He kertovat, mitä nimistöhuoltaja tekee. Juontajana Merja Laitinen.

Tietokirjailija Marjut Hjelt on koonnut kirjan loitsuista. Yliopiston opettaja Henriikka Leppäniemi miettii mitä hymiöt tekevät kielenkäytöllemme ja parisuhteille. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Suomalainen loitsuperinne on koottu Loitsujen kirjaan. Kansanmuusikko Anna Fält on tutkinut metsäsuomalaisten loitsuja.   - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson ruotivat muun muassa sanoja makea, bujoilu ja osapuilleen. - Gaelin kielessä etuliite Mac nimissä tarkoittaa poikaa, lingvisti Riitta-Liisa Valijärvi kertoo. - Viikon uudissana on sulkukorkeapaine, se voi pitää helteen tai pakkasen paikallaan kauankin. - Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Tänään opimme toivottamaan onnea romani chibiksi, kansainvälisen romanipäivän kunniaksi. Sitä vietetään 8.4. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.  - Kielenhuoltajat selittävät ja selvittävät sanoja ja sanontoja kuten hurri, musta aukko/reikä, huitsin Nevada ja muita. - Onko puutarhassasi kontiainen vai maamyyrä? - Käymme Eskilstunassa, jossa kunta haluaa herättää esikoululaisten lukuintoa myös suomen kielellä. - Miten sana pasha oikein kuuluu ääntää? - Dieter Hermann Schmitzin mielestä suomi on helpompi kieli kuin saksa. - Pentti Salmenranta pakinoi toden ja ironian rajalla. Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström. kielipuoli@sverigesradio.se